Japanilaisen kirjakerhon maaliskuun kirjana on Keigo Higashinon Namiyan puodin ihmeet, suomentaja Raisa Porrasmaa. Ilman kirjakerho en varmaan olisi tähän kirjaan tarttunut, sen mainitaan eri lähteissä olevan dekkari tai rikosromaani ja ne eivät minua kiinnosta. Mutta onneksi tuli tämä "pakko", sillä mielestäni kirja ei ole ollenkaan kumpaakaan genreä vaan enemmän maagista realismia tai jotain sen sukuista.
Kirja kertoo usean henkilön tarinat, joita yhdistää Namiyan puoti ja puotiin piiloutuvat kolme rikollista. Palapelimaisesti palaset loksahtelevat paikoilleen kirjan edetessä. Mitään liian jännittävää ei ole luvassa, mutta hieman taikaa kylläkin.
Kirja vei minut mukanaan ja tykkäsin kovasti. Ehkä hieman petyin kirjan loppuun, joka tuntui päättyvän aivan liian lyhykäisesti. Ehkä tartun myös muihin Higashinon kirjoihin, Uskollisen naapurin olenkin jo aiemmin lukenut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti