Kirppikset ovat aarreaittoja tavaroille, joista ei ole ikinä uskaltanut haaveilla saati tiennyt olevan olemassa. Siinä kiteytyy kirppisten ja kierrätyskeskusten ihanuus, ikinä ei voi tietää mitä löytyy. Plärään kirppiksillä läpi aina astiat, pienesineet ja taulut. Nykyään myös vaatteita.
Kesän aikana kirppisten tauluhyllyillä on onnistanut kahdesti.
Kyläsaaren Kierrätyskeskuksen tarjonnasta poimin Jari Rytsälän pienehkön maalauksen. Taulu oli kehystetty, mutta mielestäni kehykset olivat kamalat ja niinpä kotona ensi töikseen poikaystävä sai tehtäväkseen irrottaa taulun kehyksistä. Kehykset myös päätyivät poikaystävälle, hän aikoo kehitellä niille jotain uutta käyttöä.
Innostuin teoksesta, koska siinä on kissa, vieläpä musta kissa. Maalauksessa on signeeraus, mutta josta ei selviä ilman tulkintaa nimeä. Kokeilin onneani Googlen kuvahaulla ja heti tärppäsi, Google tarjosi samanlaisia maalauksia ja niin pääsin taiteilijan jäljille. Netistä löytyy kuvia ja taiteilijan myytäviä tauluja, mutta ei mitään lisätietoa itse taiteilijasta. Myynnissä olevien taulujen hinnat ovat satasesta ylöspäin, itse maksoin maalauksesta 18 euroa.
Nimesin maalauksen Tyttö ja musta kissa -nimiseksi. Siinähän on ihan selvästi minä uudessa (käytetyssä) punaisessa lempimekossani ja Miso! Poikaystävä huomautti ettei minulla oli mustaa hattua, mutta hän on väärässä, sillä sellainen kyllä löytyy!
Toinen aarre on Martti Lehdon Kissa ja harakka -serigrafia. Sen nappasin itselleni Puotinharjun Fidasta. Teos ei ollut mikään halpa löytö, se maksoi 125 euroa, mutta olen pitkään haaveillut Martti Lehdon naivistisesta työstä, joten en voinut millään jättää tätä ostamatta.
Martti Lehdon töistä on Iittala tehnyt kissa-aiheisia lasikortteja, joita olen pari kertaa jo ollut ostamassa. Lasiset koriste-esineet eivät ole olleet edukkaita, joten en ole raaskinut sellaista vielä ostaa, vaikka olen sellaisesta haaveillut jo 80–90-lukujen taitteesta asti, jolloin niitä jaettiin kissanäyttelyissä parhaiten pärjänneille kissoille.
Taulu on vähän liian iso vaatekaapin seinään, mutta halusin uuden taulun heti esille ja ilahduttamaan. Tässä naivistisessa työssä on ehdottomasti hyvä fiilis. Tykkään kovasti!
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti