Tartuin (ihan liian) pitkästä aikaa japanilaiseen kirjaan. Tällä kertaa valinta oli Yoko Ogawan Muistipoliisi. Luin reilu vuosi sitten saman kirjailijan Professori ja taloudenhoitaja -kirjan, josta pidin valtavasti. Tartuin innolla kirjaan, mutta muutaman luetun kappaleen jälkeen kirjan viipyilevä kauhun tunne sai parin viikon tauon lukemiseen.
Jatkoin kuitenkin lukemista, koko ajan odottaen käännettä tapahtumiin, jota ei koskaan tullut. Kirjan lukemista jäi vähän tyhjä ja kolkko olo. Kiinnostava tarina, mutta ei varsinaisesti sellainen jonka olisin halunnut lukea.
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Kirja ei vaikuta kyllä sellaiselta, että sen ääressä viihtyisin. Kauhu ei oikein ole minun juttu, jännitystä muutoin toki saa olla. Hyvää viikon jatkoa sinulle!
VastaaPoistaKauhu ei ole minunkaan juttuni, tässä kirjassa se ei ole sellaista perinteistä, vaan vaikeasti kuvailtavaa hiljaista kauhua. Kirja ei kyllä ole mitään kevyttä luettavaa ja se jää mieleen vielä lukemisen jälkeenkin.
Poista