Haruki Murakami on ehdottomasti lempikirjailijani ja siksi tartuinkin uusimpaan suomennokseen, Pimeän jälkeen -teokseen innolla. Kirjassa liikutaan öisessä Tokiossa yhden yön verran ja seurataan muutamien ihmisten yöllistä elämää. Rosoisen alun jälkeen kerronta tasaantuu tyypilliseksi Murakamiksi, kirjassa liikutaan toden ja jonkun muun, unenomaisen, maailman välissä. Pimeän jälkeen ei noussut samalle tasolle ikisuosikkieni 1Q84 ja Komtuurin surma kanssa, mutta oli kaiken kaikkiaan viihdyttävä lukukokemus.
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Murakamin laatuun voi luottaa. Tuo kirja on minusta lukematta.
VastaaPoistaKyllä! Kirjan alku on hieman vastenmelinen, mutta tarina paranee siitä.
PoistaMinäkin luin tämän joulun aikaan. Samaa mieltä, ei noussut parhaimpien Murakamin kirjojen tasolle, mutta ihan mukava välipala. Murakamin kirjoissa toistuu aina tietyt samanlaiset teemat ja ihmistyypit, samoin tässäkin teoksessa. Alku ei minustakaan ollut kovin mukaansatempaava, mutta tarina parani vauhtiin päästyään. Loppu jäi ikävästi auki, olisin halunnut lukea vielä lisää :D
VastaaPoistaJoo, totta! Olisi ollut mukavaa lukea vielä lisää henkilöistä. Murakamilla kieltämättä on samanlaiset ihmistyypit kirjoissaan, mutta huikean kummalliset tarinat tekevät kirjoista hyvinkin erilaisia.
Poista