APUA JAPANIN KAIPUUSEEN osa 13. Tyttö ja teeseremonia.

Havahduin tähän Tyttö ja teeseremonia - 15 oivallusta elämästä -kirjaan jo alkuvuodesta, en vain millään raaskinut ostaa kirjaa. Olen koko vuoden janonnut japanilaisia tarinoita ja kirjoja etsiessä päädyin useasti tämän kirjan äärelle. Vihdoin se oli pakko hankkia ja onneksi ostin sen omaksi. Tulen varmasti palaamaan tähän vielä monta kertaa.

Noriko Morishitan jo vuonna 2002 kirjoittama esseekokoelma kertoo Norikon parikymppisenä aloittamasta teentiestä. 25 vuoden jälkeenkin hän uskollisesti suuntaa lauantai-iltapäivisin Takeda-sensein oppiin ja oppii teeseremonian lisäksi paljon muustakin. Teehetkiin nivoutuvat vuodenaikojen vaihdokset, suuret ja pienet oivallukset ja elämän eri tapahtumat. 

Tyttö ja teeseremonia -kirja nousi suosioon sen pohjalta tehdyn Every Day a Good Day -elokuvan myötä. Kävin katsomassa sen keväällä Helsinki Cine Aasia -festareilla, juuri kun korona hiipi Suomeen. Silloin kirjoitin tuoreeltaan elokuvan jälkeen Instagramin Tarinoissa: 

"Uhmasin kaikkia tartuntoja ja kävin Cine Aasia -festareilla katsomassa japanilaisen 日日是好日 -elokuvan. Onneksi menin Every Day a Good Day -elokuva oli ihana. Elokuva kertoo nuoresta Norikosta ja teen tiestä. Kaunis kuvaus elämästä ja teetaiteesta. Viehätyin yksityiskohdista, Japanin eri sesongeista ja ennen kaikkea teehuoneen taustalla vilahtelevasta puutarhasta. Suosittelen!"

En osaa sanoa kummasta tykkäsin enemmän, elokuvasta vai kirjasta. Voin vain sanoa, että rakastin molempia. Ehkä oli hyvä nähdä elokuva ensin, niin näin sensein teehuoneen ja puutarhan silmissäni kirjaa lukiessani kuten se elokuvassa oli ollut. Jouduin iltaisin hillitsemään lukuintoa, olisi voinut lukea opuksen yhdeltä istumalta, mutta toisaalta halusin pitkittää nautintoa mahdollisimman pitkään.

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest