JAPANI 2019 osa 26: Tokio Kiyosumi-en

Kävin Tokiossa myös toisessa  maisemapuutarhassa Koishikawa Korakue-enin lisäksi, nimittäin tämän päivän kohteessa Kiyosumi-en-puutarhassa. Puutarha on alunpitäen Edo-kauden perustettu kauppiaan asuinpaikaksi. Kun omistajuus vaihtui feodaaliajan lääninherralle, hän rakennutti paikalle puutarhan. Meiji-kaudella puutarha päätyi Mitsubishin perustajalle, joka hankki sen viihdyttääkseen vieraitaan. Puutarha lahjoitettiin Tokion kaupungille ja vuonna 1932 se avattiin yleisölle. Pääsymaksu puutarhaan maksoi 150 jeniä eli noin 1,25 euroa eli ei juuri mitään.

Puutarhan keskiössä on iso lampi, jota polveileva polku kiertää ympäri. Lammessa on kolme rakennettua saartaa. Puolessa välissä reittiä on perinteinen japanilainen teehuone ja lähellä sisäänkäyntiporttia on Taisho-keisaille omistettu rakennus.

Kaunis tapa suojella ja merkitä pieni taimi.

Puutarhan erikoisuus on kivet, maisemakivet ovat erittäin haluttuja ja puutarhan kivistä osa on kuuluisia, muualta Japanista tänne tuotuja. Myös lampeen on aseteltu kiviä. Näitä vedessä olevia askelkiviä kutsutaan nimellä isowatari. Kivellä seisoen voi nähdä lammen asukkeja, kuten karppeja {alla} tai kilpikonnia. Tärkeää on myös puutarhan heijastuminen veteen.

Saapuessani puutarhaan alkoi sataa, enkä ollut varustautunut lainkaan siihen sateenvarjolla tai -takilla. Pidin sadetta hetken katoksen alla, päätin jatkaa kierrosta, mutta sitten ukkonen jyrähtikin kovasti. Luikin taukopaikan alle sateensuojaan ja odottelemaan ukkosen laantumista muutaman muun puutarhavieraan kanssa.

Meiseki. Iwasakin perhe keräili kiviä ympäri Japania ja tässä niistä on tehty asetelma puutarhaan, joka luultavasti lainaa jotakin kuuluisaa vuorinäkymää vesiputoksella. Puutarhaan kuljetettujen kivien määrä on huikea ja Kiyosumi-eniä voidaankin pitää kivipuutarhana.

Lainatusta näkymistä puheenollen, tähän on rakennettu puutarhan korkein ja isoin kukkula, joka lainaa muotonsa Fuji-vuorelta. Atsaleapensaat on istutettu kukkulalle merkkaamaan vuoren ohi lipuvia pilviä.

Teehuone Ryotei. Teehuone vauriotui sekä Kanton suuresssa maanjäristyksessä että toisessa maailmansodassa. Se on avattu uudelleen korjattuna vasta vuonna 1985. Teehuone on avoinna vain varauksesta.

Sateen jälkeen alkoi pian aurinko paistaa eikä pisaroista tai ukkosesta ollut tietoakaan. Tyypillinen japanilainen sää.

Kierroksen loppuun harvinainen väripläjäys japanilaisesta puutarhasta.

Seuraa Oravanpesää:  Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest