Kioto on ihastuttava. Olen käynyt kaupungissa useamman kerran, mutta aina löytyy jotain uutta nähtävää. Silti aina jää kiehtovia paikkoja näkemättä, nytkään en ehtinyt kasvitieteelliseen puutarhaan, muutamaan kiinnostavaan puutarhaan ja temppeliin vierailemaan. Vanhoissa lempparipaikoissakin voisi käydä uudelleen. Ginkaku-ji eli Hopeinen paviljonki on yksi lempipuutarhoista ja sinne johtava Filosofien polku on ihastuttava, varsinkin kirsikankukkien aikaan.
Haluaisin käydä uudelleen Kinkaku-jissa eli Kultaisessa temppelissä ja Ryoan-jissa, nyt kun olen tutustunut vähän enemmän japanilaiseen kulttuuriin. Kävin niissä ekalla Japanin matkalla ja silloin kaikki oli uutta ja ihmeellistä ja vasta sen matkan jälkeen alkoi sukellukseni japanilaisen kulttuurin pariin.
Kiotoa ympäröivillä vuorillakin olisi kiinnostavia paikkoja ja itse kaupungin keskustassa on ihana vain kävellä ympäriinsä. Käydä Gionissa bongailemassa maikoja ja geishoja, ihmetellä erikoisia ruokia Nishiki Ichibassa eli ruokatorilla, hengailla Kamo-joen rantamilla. Unohtamatta Arashiyaman bambumetsikköä tai Fushimi Inari Taishan torii-rivejä. Monta syytä palata kaupunkiin ja Japaniin vielä monta kertaa.
Kiotossa on helppo suunnistaa, sillä kaupunki on rakennettu ruutukaavaan. Yleensä suosin metroja, junia ja raitiovaunuja matkoilla, mutta Kioton linja-autoverkosto on ihan omaa luokkaansa. Se on myös hämmästyttävän selkeä, kun linjakarttaa jaksaa hieman tuijottaa. Päivälipulla voi ajella niin paljon kuin ehtii, sen saa ostettua bussikuskilta, kunhan on käteistä mukana.
Japani on hämmästyttävä takapajula korttimaksamisen suhteen. Monet paikat vaativat maksun käteisellä, kuten Saiho-jin temppelin sisäänpääsymaksu tai joidenkin ryokanien yöpymiset. En ole vielä koskaan uskaltanut edes yrittää maksaa ruokia tai juomia luottokortilla. Luultavasti ketjupaikat kuten McDonalds tai Starbucks huolivat korttimaksun, vaan yleensä jätän ketjuravintolat ja -kahvilat väliin. Varaan aina runsaasti käteistä matkaan. Lisää saa kätevästi 7-Elevenien automaateista. Kaikki automaatit eivät huoli länkkäripankkikortteja.
Käteistä tarvitaan myös automaatteihin, josta saa kätevästi juomat matkaan. Hinnat ovat samat tai ainakin melkein kuin kaupoissakin. Automaateista saa myös lämpimiä juomia. On ihan mahtavaa napata aamulla automaatista lämmin latte pullossa mukaan, jos ei reitille osu kahvilaa tai ei ole aikaa istahtaa alas. Kävellessä ei pidä kuitenkaan syödä tai juoda mitään, se ei ole soveliasta paikallisten mielestä.
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Nämä kuvasi saavat aina sellaisen lämpimän fiiliksen aikaiseksi. Kaikki tuntuu niin tutulta ja sellaiselta kotoisalta, vaikka emme Kiotossa asuneetkaan.
VastaaPoistaJapanilaiset ovat tosiaan monessa asiassa aika takapajulassa. Tai se ei varmastikaan johdu siitä, etteivätkö he voisi tehdä muutoksia. He pitävät vanhoja systeemejä vaan niin toimivina.
Omassa entisessä kotikaupungissa Sakussa on noin 100 000 asukasta, silti siellä oli muutama vuosi sitten vain yksi pankkiautomaatti, josta sai nostettua rahaa visalla.
Toki kaikki vanhassa pysyminen ei ole huono asia. Nimittäin juuri nuo juoma-automaattien hinnat ovat pysyneet aivan samoina noin 20 vuotta. Se on ihan käsittämätöntä.
Japani on kyllä mielenkiintoinen yhdistelmä hyvin modernia teknologiaa ja sitten taas todella vanhanaikaisia tapoja. Muistan jonkun japanin opettajani kertoneen, että siellä esimerkiksi pyykinpesukoneisiin ei ole hirveästi satsattu, vaatteet pestään kylmällä vedellä jne. Kun taas robotteja on joka lähtöön. Käteisen käyttö ja leimaaminen on hyviä esimerkkejä myös. Se leimaustouhu on musta kylläkin ihan huippua. :)
Poista