Viime vuonna tehty Japanin matka oli kuudes kertani nousevan auringon maassa. Suunnittelin matkan alkamaan Osakasta, kaupungista josta ensimmäisellä kerralla hidas, mutta voimistuva rakkauteni maata kohtaan alkoi.
Olin reissussa silloisen poikaystäväni kanssa, hän oli reissannut paljon ja oli Japanissa jo toista tai kolmatta kertaa. Menin silloin vain hänen perässään, noudattaen hänen aikatauluja ja suunnitelmia. Muistan bussimatkan keinosaarelle rakennetulta lentokentältä ryokaniin. Olin täysin pöyristynyt siitä miten rumaa kaikkialla oli - täällähän piti kaiken olla valtavan kaunista. Sittemmin olen oppinut rakastamaan myös ankeita betonirakennuksia, niissä kauneus on toisenlaista, mutta silti hyvin japanilaista.
Ryokanini lähellä oli pieni shinto temppeli, Ohatsu Tenjin, jossa vierailin. Virallisesti nimi on Tsuyuno Tenjinsha. Rakastavaisten temppelillä on romanttinen, mutta dramaattinen historia. Sen tarina on japanilaisten oma Romeo ja Julia. Sydämenmuotoiseen ema-laattaan voi kirjoittaa oman {romanttisen} toiveen ja jättää sen roikkumaan temppelin edustan pidikkeeseen.
Rakastan näitä japanilaisia ruukkupuutarhoja. Jaksan myös ihmetellä miten ne saavat olla ihan rauhassa suurkaupungeissa, Suomessa ne tuhottaisiin parissa yössä... Se on se japanilainen toisten kunnioittaminen ja kohteliaisuus.
Magnolia kukassa.
Ihanat japaninvaahterat availivat visiittini aikana lehtiään.
Täällä taitaa olla fugua eli pallokalaa tarjolla.
Kissakahvilan kissanluukku, joka tosin oli vain pahviversio, mutta varsin aidon näköinen kauempaa katsottuna.
Seuraa Oravanpesää: Bloglovin' | Blogipolku | Instagram | Pinterest
Ihana tuo huomio kukkaruukuista kaduilla, jotka jätetään rauhaan.
VastaaPoistaToisen tilan kunnioittaminen <3.
Nyt vetää hiljaiseksi tuo tosi asia että sinulla jo kuudes matka.
Oma vasta haaveasteella :)
Se kunnioitus ja toisten huomioonottamisen on niin hienoa, siitä pitäisi täälläkin ottaa mallia. Japani on koukuttava!
VastaaPoista