Mä kun muutkin! :) Pakko oli tilata söpönen käsisaippuaputeli. Nähty muutamassakin blogissa ja nyt siis myös täällä. Pakko kuitenkin tunnustaa, että olen vannoutunut palasaippuanainen. En käsitä miksi ostaa kalliimpaa, vedellä jatkettua ainetta muovipullossa. Palasaippuat ovat riittoisempia, pakattu yleensä ekologisesti paperikääreeseen ja muutamalla kolikolla niitä saa ruokakaupoista.
Asuinkumppanini ei suostu käyttämään palasaippuaa, vaan kantaa kotiin rumia muovitörppöjä. Aluksi jaksoin repiä ruman tarraetiketin pois, mutta suojellakseni kynsiäni, lopetin touhun. Pulloon jäi sitä paitsi tarrasta liimaa, joka keräsi pölyä. Ällöä.
Toki olisin voinut ostaa jonkun metallisen, lasisen tai posliinisen pumppupullon ja valuttaa saippuan uuteen pulloon. Enpä sitten ole tullut niin tehneeksi. :) Nyt sitten ostin muovisen pullon, somalla typografialla ja tärkeällä viestillä. Olen nimittäin veden ja sähkön käytön suhteen varsinainen natsi. :) Kiitti vaan isä kasvatuksesta! Olkoot tämä pullo keittiössä niin kauan kunnes miehen nykyinen saippua loppuu ja sitten sijoitan tämän tilalle. Miehelle myös sopi, että tätä pullo ryhdytään täyttämään jatkossa.
