AARREKONTTI.

Olen tainnut aiemminkin mainita, että Kierrätyskeskuksen ilmaiskontti on oikea aarreaitta taloyhtiöni roskishuoneen ohella. Viimeksi käydessä mukaan tarttui Sorsakosken isoja ja pieni lusikoita, metallinen kattila/kauha, klipsu {ei kuvassa} ja Ikean metallinen {kylpyhuoneeseen} tarkoitettu kori. Kuvassa oleva pellavaliina on myös samasta paikasta aiemmin mukaan otettu, kääriin siihen silloin Arabian valkoisen leipälautasen. Lusikat päätyvät kesäpesälle, kuten myös kattila. Kattila/kauha päätyy myös palstalle puutarhatyökaluksi multahommiin.

JOPOILUA.

Kesäkulkupelini, ihana punainen Joponi. Välillä sitä toivoisi omistavansa auton, jotta isompien kamojen {ja roskalavalöytöjen} roudaus olisi helpompaa, mutta sujuu se polkupyörälläkin. :) Luottovermeet, Japanista ostetut kuminauhaverkot ja "mustekalat", pitävät kamat paikoillaan ei-niin-kovassa vauhdissa.

TAIMIEN TUHO.

Aina ei mene ihan niin kuin strömsöössä... :)

KOULIINTUMISTA.

Pelargonit ja pienet tomaatin taimet käyvät harjoittelemassa ulkoilmassa oloa. Valkoisten pelargonien loppusijoituspaikka on vielä mietinnässä, kotona vai kesäpesällä? Parveketta varten ostin pieniä luomuisia kuukausimansikantaimia, jotta voisin vähän herkutella kotosallakin. Pienessä, pitkulaisessa vadissa toivon kasvavan mansikat eivätkä rikkaruohot, sama toive myös tähtiputkiruukun kanssa. :)

VANHA KONTTORITUOLI.

Juuri kun ehdin miettiä, että tänä vuonna roskalavat eivät ole tarjonneet minulle mitään helmiä, tuli vastaan tämä tuoli. Nythän on paras ajankohta tehdä löytöjä kevätsiivousten jäjiltä. Lähdin kävellen kesäpesälle ja ihan siirtolapuutarhan nurkilla oli lavallinen rojua. Sielläpä päällimmäisenä oli tämä pieni tuoli. Miten voisinkaan vastustaa pikkutuolin pelastamista?

Niinhän sitten raahasin tuolin kesäpesälle säilöön. Kuvatkin ovat palstalta. Remontissa olevan pesän siisteimmässä nurkassa sai tuolikaunotar poseerata. Kiinnittäkää huomio tuoliin, ei taustan rojuihin... :) Mietin raaskisinko viskata vanhan työtuolini pois ja ottaa tämän tilalle. Pyörällinen on kätevämpi, mutta tämä hienompi. Nykyisen mukavuuskin taitaa olla parempi kuin tämän. Käytännöllisyys vai kauneus?

PIENIÄ PALOJA.

Pieniä paloja kotoa. Kotia, joka on kuin pommin jäljiltä. On ollut niin paljon ohjelmaa viime viikkoina, että ne harvat koti-illat ovat menneet muissa merkeissä kuin siivoillessa. Josko loppuviikosta tai sitten ensi viikolla... :)

ONNEA ON...

Alkuvuosi on mennyt raskaissa merkeissä. Vuoden ensimmäisinä kuukausina tuntui, että huonoja uutisia tulee ovista ja ikkunoista. Työn ohessa opiskelu vei ajatukset onneksi muualle, mutta vähensi tuntuvasti vapaa-aikaa ja aikaa rentoutua. Ensi viikolla on kevään viimeiset tunnit. Huh.

Olen koko alkuvuoden miettinyt kopsaavani alankomaalaisten bloggareitten Count Your Blessings -sunnuntaipostausidean {esim. Zilverblauw-blogissa}. Muistutukseksi itselle hyvistä, onnellisuutta tuovista asioista. Jos yrittäisin edes kerran kuukaudessa saada aikaan erityisen onnea on -bloggauksen kuvilla, jos joka sunnuntaina ei esikuvien mukaan onnistu. :)

Kestoilonaiheet: Kissimissi, tuo aina hyväntuulinen kullanmuru, jolle ei voi edes harmistua lauantaiaamuna ennen aamukuutta, kun kaveri tulee tyynylle kehräämään. Siirtolapuutarhapalstani, vieläkin nipistelen itseäni, jotta uskoisin, että paikka on oikeasti minun. Yksi salainen unelmani toteutuu tässä kesäpesässä. Mökillä olen aina onnellinen, surut ja murheet päätän jättää tästäkin edes päin portin ulkopuolelle.

Perjantai-iltaan kuuluu pari lasillista viiniä ja jotain pientä suolaista herkkua. Nyt olen intoutunutleipomaan täytettyjä sarvia. Nam! Olen antanut hiusteni kasvaa, taitaa olla kolmas kerta elämässä kun hiukseni ovat näin pitkät! Sekin hämmästyttää minua useasti peiliin katsoessa, juurihan hiukseni olivat lyhyet!

Eilen pääsin jakamaan ystäväni tärkeän päivän, avioliittoon astumisen. Huippuhauskat kemut jatkuivat myöhään, olin kotona vasta aamukuudelta. Onnea ihanat A & J! Tänään bongasin kesäpesällä ihanaisesta verivaahterastani vähän auenneet silmut, puu on selviytynyt talvesta! Tosin vaahtera numero 4 ei selviytynyt edes kesään...

PÖYTÄLÖYTÖ.

Taloyhtiömme roskahuone on oikea aarreaitta. Yhtenä aamuna töihin lähtö sai siirtyä hieman kun piti kantaa tämä "kauniisti patinoitunut" rautapöytä sisälle. Sen päälle oli jätetty kaksi samaan sarjaan kuuluvaa seinäamppelia, nekin otin mukaan.

Kesäpesällehän minä tätä ajattelen, parveke on jo ihan liian täynnä eikä oikein sovi kodin tyyliin. Omenapuun alle sopisi, ehkä mustaa maalia päälle ettei olisi niin romanttinen. Pitäisi kai hiekkapuhalluttaa, jotta maali pysyisi, mutta toisaalta onko sen niin väliä. Tuolit uupuvat, Kodin Ykkönen näytttää myyvän sarjaa, mutta ehkä jotain muuta.

Juuri kun sain sisälle vähän tilaa, siirrettyäni korituolilöydön {samasta paikasta mukaan otettu!} parvekkeelle, asettelin pöydän sen jättämään "aukkoon". Autokuljetus mökille tilattu, kuuleko kuski? :)

KISSA JA VESI.

Kisulille ei kelpaa oman vesikulhon vesi, parempaa on kasteluvedeksi kannuun kerätty vesi tiskpöydällä. Nyt vettä on tarjolla myös ulkona ja sekin maistuu paremmalta kuin se sama vesi siinä ruokien viereisessä kulhossa... Kissojen logiikka!

PUHDISTETTU PARVEKE.

Roomasta paluun jälkeen piti tarttua puhdistushommiin, kesäpesällä ruokkosin kukkamaita ja nypin rikkaruohoja, kotona pesin juuriharjalla parvekkeen. Läheinen iso hiilikasa ja parikin vilkasliikenteistä tietä likaavat.

Puunatulle lattialle oli mukava levitellä viimevuotinen matto varastosta ja asetella kalustusta. Sain vihdoin sisältä löytötuolin ulos. Kaapelikela on menossa kesäpesälle, kyytiä odotellessa se korvaa sinkkipeltisen parvekepöytäni.

Kuvien ulkopuolelle olen rajannut yhden seinustan. Siellä piileskelee iso O, kokoelma ruukkuja ja kuormalava...