Asunnossani on tilaa reilut 30 neliötä + n. neljän neliön parveke. Yhteensäasunnossa majailee 15 istuimentyyppiseksi luonnehdittavaa tuolia tai muuta jakkaraa. Uusina hankittuja on kaksi, Ikean Alseda -jakkara ja työtuolini.
Työtuolin on isäni ostanut, kun olen ollut yläasteikäinen Askon projektimyynnistä kyllästyttyään kuuntelemaan halpojen konttorituolien nitinää ja natinaa. Hyvin on kestänyt käytössä ja musta väri aikaa. Alsedan ostin viime kesänä Kissan parveketuoliksi, joka toimitti talven myös raapimisjakkaran tointa. Yhden keittiötikastyyppisen jakkaran isäni on tehnyt, parvekkeen korituolin sain vanhemmilta, joka on äitini saama lahja ja toiseksi uusin tulokas on perintökalleus Mammaltani.
Kaikki muut ovat käytettyinä ostettuja {2 kpl} ja loput roskalavalöytöjä. Kuten tämä kuvassa oleva yksilö. Viikonloppuna pyöräilin taimiostoksille ja näin sivukadulla roskalavan. Kurvasin paikalle ja totesin siellä olevan sievän tuolin. Koska tarvetta yhdellekään tuolille ei ole, päätin käydä puutarhassa ja poiketa uudelleen roskalavan luona. Jos tuoli olisi vielä siellä, se olisi minua varten. Ja olihan se. Totesin tuolin alkuperältään vanhahkoksi ja muuten hyväkuntoiseksi. Ehkä vähän hiontaa ja liimausta {Isäää!}.
Kissasi on ainakin sitä mieltä, että tuolille on "tarvetta" :) Ainakin omat kissat ovat aina sitä mieltä, että kaikki uusi joka tänne tuodaan, on tuotu heitä varten. I love roskalavat, mutta ehkä kohtalon syistä en juuri koskaan törmää sellaisiin, josta löytäisin jotain huippuihanaa - todellakin raahaisin himaan, KAIKEN! :D
VastaaPoistaTaustalla siintää joku ihana vaate, kankaassa on geishoja...? Ah!
Juu, se rakastaa kaikkea uutta ainakin hetken. Ja sitten taas kun se sijoitetaan toiseen paikkaan. :)Vaate taustalla on Kiototsta ostettu kesäyukata, rakkautta ensisilmäyksellä! Vaikka en missään tapauksessa ole sinisenystävä,oli tuo pakko ostaa, kun ei sadoista muista löytynyt parempaa... :)
VastaaPoista