Tein tänään retken Viherpajan japanilaiseen puutarhaan. Odotukset olivat korkealla, olin lukenut että on kirsikankukkien aika eli sakura. Odotin syvänvihreitä sammalmättäitä, siistejä hiekka-alueita, kiviä siellä täällä ja niitä kirsikankukkia. Totuus oli vähän toinen. Sammalta ei ollut lainkaan, hiekassa oli mutaisia jalan jälkiä ja puolet kirsikankukista oli maassa. Japanissa ne olisi kaikki kerätty pois.
Sen siitä saa kun mielessään näkee ne Japanin upeimmat sammalpuutarhat ja odottaa näkevänsä vastaavanlaista Suomessa. Tietenkään kasvihuoneeseen tehty puutarha ei voi olla samanlainen kuin vuosisatoja vanhat japanilaiset taideteokset ovat.
Kiertäessäni puutarhaa, sinne rynnäköi lauma äänekkäitä ihmisiä ja viimeinenkin japanilaisen rauhoittumisen fiilis oli mennyt. En jaksanut kuunnelle melua ja tungeskella muiden kanssa samaan aikaan kapeilla käytävillä ja luovutin. Kuvasaalis jäi laihaksi, tässä kuitenkin pari otosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti