HÄKKYRÄT.

Äitini, Mies ja pari ystävää saivat kukin yhden tai kaksi tälläistä vääntelemääni tuikkualustaa. Pakkasin lahjoihin vielä mukaan sellaiset isomman kokoiset tuikut mukaan, jotta ainakin yksi käyttötarkoitus väännökselle löytyisi.

Alunperin tein ensimmäisen itselleni lahjakynttilöiden alustaksi. Rautalankakoti tuntui vain vähän heppoiselta pöytäkynttilälle. Sitten niitä vain tuli lisää... Kaikki tekemäni menivät lahjoiksi ja nyt tänään tein taas yhden lisää itselleni. Näiden tekeminen on niin kivaa! Mies nimesi tekeleet häkkyröiksi, olkoon sitten niin. Ainakin niin kauan kunnes keksin paremman!

Lopuksi vielä otos kuvaustilanteesta. Häkkyrät ovat lattialle asetellun paperin päällä ja paikalle kipittää aina yhtä avulias avustaja, Pikku-Miu.

FORMUT.

Olen viime viikkoinen kierrellyt erityisen paljon kirpputoreilla. Mitään ihan erityisen mahtavaa en ole löytänyt, mutta jotain pientä ilahduttavaa kuitenkin. Sellaisia ovat nämä pienet leivosvuuat, ne lähtivät mukaan 20 sentin kappalehintaan Samaria-kirpputorilta.

Päätyivät, kuten kuvasta näkyy, tuikkualustoiksi. Ovat ihan täsmälleen oikean kokoiset. Tekisi kyllä mieli tehdä jotain pikku leivoksia muotteihin, on ne niin suloiset!


Lähden huomenna viettämään joulua vanhempieni luokse, joten mukavaa joulun aikaa kaikille! Palaan pesälle ennen uuden vuoden juhlintaa.

KISSA NOKOSILLA.

Tabby Nap {paperin koko n. 216mm x 279.5mm, painos 100 kpl}

Etsyn ihmemaasta löysin myös tämän Lab Partnersin "Tabby Nap". On niin ihanan kesäinen kissaprintti! Tämämkin työ lähtee joulun viettoon kanssani ja toivottavasti sillä reissulla päätyy kehystettäväksi, kuten myös Orava-printti.

Lab Partners on myös tehnyt ihastuttavan oravatyön, mutta niitä ei ole tullut myytiin. Taitaa olla painos loppu, harmillista.

PALAUTETTA.

Ooo. Ensimmäinen komentti joulukorteista: ystäväni mies, joka ei yleensä pidä joulukorteista piti siitä!


Kiva, kiva!

KALOJA.

Tein kesällä kissoille kalaleluja. Kankaanan käytin Anna Huhdan Finlaysonille suunnittelemaa Parvi-keittiöpyyhekangasta. Kangas oli mallistossa viime keväänä/kesänä. Täytteenä on dacron-vanua ja tietenkin kissanminttua. Yhteen kalaan tein "siiman" punaisesta puuvilla nauhasta ja lisäsin kävelyretkellä Merihaasta löytyneen kohon. Sillä voi mukavasti juoksuttaa kissaa ympäri asuntoa. Kalojen puolet ovat erilaiset, löytyy kahta eri sinistä, punaista ja mustia viiruja. Kokojakin on kolme.

Kuvassa olevat kalat ovat olleet käytössä jo useamman kuukauden ja sen näköisiä ovatkin! Kissanminttuiset kalat saivat suuren suosion sekä oman Kissani että vanhempieni Kollin tassuissa. Nyt mirrinminttu on selvästi haihtunut kaloista, eivätkä ne enää ole niin ihania. Laitoin kalat tiiviiseen muovipussiin kuivattujen minttujen kanssa, josko taas kelpaisivat paremmin!

JOULUORAVAT.

Joulutervehdykset lähtivät tänään postiin. Aloitin koko urakan vasta eilen illalla. Olin tuumaillut erilaisia vaihtoehtoja ja rautalangan vääntely vei voiton. Materiaaliksi valitsin jo vuosi sitten ostetun kullan värisen ohuen langan. Jo viime vuonna piti vääntää rautalangasta, mutta silloin kortit menivät leimailuksi.

Skannasin isänpäiväksi tekemäni oravanaulakon mallipiirustuksen, pienensin ja printtasin sen ulos. Ensimmäisen jaksoin tehdä vielä hyvin orjallisesti piirustuksen mukaan, mutta jo seuraava meni vähän sinnepäin. Sormenpäät kipeinä vääntelin kaikki kurret kerralla.

Tänään leimailin tervehdyksiä varten {ei oikein voi puhua korteista} "käsin tehty"-lappuja, kirjoitin käsin joulutervehdyksen toiseen lappuun ja mustalla satiininauhalla yhdistin kaikki kolme. Näin jouluoravaa voi käyttöö koristeena ja samalla siinä on kiinni joulutervehdykseni ja tieto omin pikku kätösin väännellystä oravasta. Sujautin kirjekuoreen palan tukevaa paperia, jotta oravat eivät vääntyile postin matkassa muodottomiksi.

Saa nähdä tuleeko saajilta kommentteja!

Jouluoravat {rautalanka}

MANEKI NEKO.

Sain jo kesällä inspiraation, haluan tehdä hahmotyynyn. Jonkin aikaa pyörittelin kissa ja orava vaihtoehtoja kunnes päädyin kissaan. Kesälomamatka Japaniin ja siellä nähdyt ihastuttavat kissa-aiheet inspiroivat tekemään Maneki Neko -tyyppisen kisulin.

Koko syksyn ajan työ on edistinyt hitaasti, mutta varmasti. Olen käsin kirjonut hahmolle kasvot ja pistellyt ääriviivat. Olen leikannut valmiiksi palat sisustyynyä varten, turkoosi puuvillapellavakangas on harvahkoa, pelkään että täytteet tulevat muuten läpi.

Olen tuumaillut pitkiä toveja miten edistän työtä. Miten teen silmät, minkä värinen nenä ja lisäänkö vielä jotain. Ostin ihan alussa nauohoja, joita ajattelin käyttää tyynyssä. Nyt en ole enää ollenkaan varma onko se hyvä idea. Kissalle pitää varmaan pistellä takakappale ääriviivoilla. Mutta millainen häntä kissalle?

FOCUS GLÖGIIN.

Ulkoilu märässä lumisateessa piristi, mutta myös kasteli. Hieman kohmeisen olon sulattajana toimii kuuma glögi rusinoilla, mutta ilman manteleita. Parhaimmalta glögi maistuu Marimekon punapilkullisista Focus-mukeista.

Sain muutam vuosi sitten ystävältäni syntymäpäivälahjaksi sekä punapilkullisen että mustapilkullisen mukin. Siitä lähtien olen halunnut niitä lisää, ongelma vain on ollut etten ole osannut päätää kumpaa väriä haluan vai haluanko molempia.

Muutama viikko sitten päätin, että ostan kolme punaista mukia lisää. Se ei ollutkaan niin helppoa. Kiersin useamman Marimekon myymälän, eikä missään näkynyt Focusta punaisena. Lopulta rohkaisin itseni kysymään myyjältä niitä. Ystävällinen nainen katsoi koneelta ja totesi ettei niitä löydy Helsingistä mistään. Myyjä ystävällisesti sitten tilasi haluamani kolme kappaletta Lahdesta ja jo seuraavana päivänä sain soiton, että mukit olivat jo noudettavissa.

Etteivät vaan ole lopettamassa punaisten Focuksen tuotantoa? Mustia meinaan oli monissa paikoissa. Jos tilaa olisi enemmän voisin haltua muutaman mustankin lisää, mutta tällä hetkellä ne eivät mahdu mihinkään.

Focus-muki ja -kangas {suunnittelija Anna Danielsson, Marimekko}

ETSYN IHMEMAA.

Squirrel print {paperin koko n. 297 x 210mm, painettu Gocco-painovärillä 200g paperille}

Ansiokas surffaillu netissä ja päätyminen Etsyn sivuille. Paha, paha. Oi mitä tuotteitta sivuilta löytyykään! Osa tosin on mielestäni ihan hirveää kuraa, osa taas ihan kivaa, mutta sitten on niitä ihan-pakko-saada-omaksi -juttuja. Tuo ylläoleva printti oli sellainen. Kun ensimmäisen kerran näin sen, myynnissä oli vain yksi kappale ja se oli varattu jollekin. kului useita kuukausia ja sinnikäästi kävin tarkastamassa myyjän sivuilta, josko sellainen sinne ilmestyisi.

Sinnikäs odottelu ja kyttäys palkitiin lokakuun lopulla. Orava-printtejä oli tullut myyntiin ja sellainen oli pakko saada ja heti. Noin viikossa tämä ihanuus tulla tupsahti Norjasta Suomeen. Tekijä on norjalainen kuvittaja ja animoija Happymeat alias Cecilie Ellefsen.

Menen viettämään joulua vanhempieni luokse, siinä on ihan naapurissa edukas kehystämö, sinne käy tämän vedoksen tie. Joka kerta kun vilkaisenkin printtiä, tulee hyvä mieli. Se ilahduttaa aina.

SOMA.

Soma {granaatti ja sterling-hopea}

Kaikista korukivistä, helmistä ja jalometalleista rakasta eniten granaattia. Se on suuri heikkouteni. Rakastan punaista väriä yli kaiken, sen eri sävyistä kirkkaanpunainen ja tumma viinipunainen ovat ehdottomasti suosikkejani. Aina kun vain teen tilauksen koruosasista, pitää tarkastaa granaattitilanne. Jos kaupasta niitä löytyy, yleensä niitä sitten myös löytyy ostoskoristanikin... Ovat yleensä myös hyvinkin kohtuuhintaisia, joka ei tietenkään minua haittaa...

Tämän korun granaatit ovat aiemmassa kirjoituksessa mainitusta New Yorkin Beads On Fifth -helmikaupasta ja ainakin Gemshow Online -nettikaupasta. Lisäksi korussa on sterling-hopeaa, lukko on muistaksen juuri tuolta Gemshowsta tilattu.

Kuvausalustana tässä kuten Hattarassakin on Katja Tukiaisen öljyvärityö "Kisu juo maitoa 2".

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Pimentyvässä illassa on mukavaa luoda tunnelma sytyttämällä tuikkuja ja kynttilöitä. Iittalan Kivi-tuikut ovat kissaperheessä turvallisempia kuin hontelot kynttiläjalat tai alustalla olevat pöytäkynttilät. Näitä kynttilälyhtyjä minulle on kertynyt jo 12 kpl. Viimeisimpänä viikko sitten laumaan liittyi lila.

Ostin syyskuussa Fiskarssista kaksi kaunista takorautaista kynttilänjalkaa. Tänään aioin kello 18.00 sytyttää niihin kynttilät, toista kertaa. Pitää varoa hassua kissaa ja verhoja. Jos edes muutaman minuutin uskaltaisi...

HATTARA.

Hattara on hiotuista lasihelmistä koottu sokerinen vaijerikoru hopeisella salpalukolla. Itseasissa en ole varma mitä materiaalia violetit helmet ovat, saattavat olla myös jotain kiveä. Helmien materiaali luki lapussa piikin vieressä kaupassa ja koska ostin muutaman muunkin nauhan, en enää muista mitä sitä tuli koriin sullottua. Vaaleanpunaiset puikulat ovat joka tapauksessa kissansilmälasihelmiä.

Korun helmet on hamstrattu sekä New Yorkin että Berliinin helmikaupoista. New Yorkissa on korttelin kokoinen alue pelkästään helmikauppoja, todellisia karkkikeitaita! Monet ovat tosin vain pelkästään jälleenmyyjille.

Hattara {lasihelmet, kissansilmälasihelmet, sterling-hopea}

New Yorkin kauppa:
Beads On Fifth Inc.
376 Fifth Avenue
New York, NY 10018
{Bet. 35 & 36 St.}

Tämä oli ensimmäinen helmikauppa johon törmäsin ja nurkan takaa sitten avautui se paratiisikatu...

Berliinin helmikauppa:
Pearls Planet
Augusttrasse 52
10119 Berlin {Mitte}
http://www.pearlsplanet-berlin.de/

ÄIDIN JOULULAHJA.

Olen tänä syksynä ollut rautalankakurssin lisäksi hopeanpunontakurssilla. Kurssilla tein itselleni Oili- ja Ruori-ranneketjut ja useita aloitus- ja harjoituspaloja. Jo kurssilla tajusin, että tässä on loistava joululahjaidea äidille. Ostin hopeaa ja sahasin valmiiksi tarvittavat renkaat jo kurssilla. Tässä eräänä päivänä kaivelin tarvikkeet esille, ohjeen muistilokeroistani ja tartuin pihteihin. Tässä tulos, Oili äidille.

Oili {sterling-hopea}

RAUTALANKAA.

Olin tässä taannoin rautalangan vääntely -kurssilla. Tässä aloittelijan väännöksiä.

Ensimmäisenä työnä teimme tuikkukupin. Vaikka lähtökohta jokaisella oli sama tuli kaikilla aivan erilainen lopputulos. Nuo pisaranmuotoiset killuttimet ovat saateenkaari fluoriitteja. Olen jemmaillut niitä kätköissäni reilusti yli vuoden. Korua en ole saanut aikaiseksi, mutta nyt kun nauha on rikottu niin ehkä nyt...

Seuraavaksi halsusin tehdä pienen hedelmä- tms. kulhon. Tuli hieman vino, keno ja muutenkin nolo. On se silti aika persoona!


Kurssilla tein myös oravanaulakon. Se lähti samantien isänpäivälahjaksi isälleni kirjeenä, enkä ehtinyt napsaista siitä kuvaa ennen lähetystä. Joulun pitää muistaa ikuistaa työ. Aloitin kurssilla myös neljännen työn. Taas pienen kulhon, ajatuksena oli valkosipuleille säilytystilaa. Mietin pitkään jalkojen muotoa ja vasta reilun viikon päästä kurssista valmistui tämä, vähän siistimme astia.

YÖ.

Tämä rannekoru on syntymäpäivälahja ystävälle. Ystävän juhlapäivä oli jo pari viikoa sitten ja silti koru odottaa lahjansaajaa luonani.

Taannoin kerroin ystävälleni tilanneeni netistä laavakiveä, kuvailin materiaalia hänelle ja hän tuumi, että voisi pitää siitä. Tämä jäi minulle mieleen ja nyt tartuin tuumasta toimeen ja tein korun häntä ajatellen.

On vaikeaa tehdä määrämittainen koru tietämättä ranteen paksuutta. Ystäväni on kuta kuinkin samankokoinen itseni kanssa, joten tein korun itselleni sopivaksi. Jätin mahdollisuuden pidentään korua, mutta lyhentäminen onkin vähän haasteellisempaa.

Yö {laavakivi ja sterling-hopea}

ORAVAN LAULU.

Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.

Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans' monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.

Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas!
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi!

Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.

Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä